Uutiset

Nykyään Hattrickissä on kahdenlaisia erikoistilannetapahtumia - suoria vapaapotkuja ja rangaistuspotkuja. Ne toimivat samalla tavoin asettaen erikoistilannemiehen yksin maalivahtia vastaan. Muilla kentän pelaajilla ei ole mitään vaikutusta näihin tapahtumiin. Tähän lisäämme uuden erikoistilannetyypin: epäsuorat vapaapotkut. Ne toimivat koko joukkueen voimalla. Tämä tarkoittaa, että niiden lopputulos riippuu useamman pelaajan taidoista, sekä hyökkäys- että puolustuspäässä. Erikoistilannemies ja maalivahti merkitsevät edelleen paljon, mutta vain yhtenä osana ketjua.

Tärkein peruste tälle muutokselle on luoda erikoistilannetaidolle suurempi käyttöalue samalla, kun ottelusimulaatiota ja taktisia mahdollisuuksia syvennetään. Emme myöskään ole erityisen tyytyväisiä siihen, miten erikoistilanteet nykyisellään toimivat. Pelkästään huippumaalivahdin omistaminen tekee vastustajan erikoistilanteista vaikeita hyödyntää. Epäsuorien vapaapotkujen myötä koko joukkueen on oltava valmis puolustamaan hyvin. Yksi seuraus tästä on, että tietyt "äärimmäiset" taktiikat, kuten hyvin vahvan keskikenttä ilman puolustusta, muuttuvat melko haavoittuvaisiksi epäsuoria vapaapotkuja vastaan.

Halusimme myös lyödä uusi käyttötapoja kakkostaidoille ottelumoottorissa. Epäsuorien vapaapotkujen ja kaukolaukausten ansiosta on olemassa syy harjoitella erikoistilanteita, puolustusta ja maalintekoa uudenlaisille pelaajille. Myöhemmin tänä vuonna täydennämme suoria ja epäsuoria vapaapotkuja vielä yhdellä erikoistilannemuodolla, kulmapotkuilla. Kulmapotkuistakin tulee koko joukkueen panosta vaativa tapahtuma, joka lisää edelleen koko joukkueen erikoistilannetaidon merkitystä.


Vapaa- ja rangaistuspotkujen saaminen

Kaiken kaikkiaan erikoistilanteita sattuu hieman nykyistä useammin. Olemassa olevien erikoistilannetyyppien esiintymistodennäköisyys (rangaistuspotkut ja suorat vapaapotkut) on noin kaksinkertainen uusien epäsuorien vapaapotkujen todennäköisyyteen verrattuna. Kaikki tällaiset tapahtumat lasketaan "normaaleiksi" hyökkäyksiksi, ei erikoistapahtumiksi ottelussa.


Suorat vapaapotkut ja rangaistuspotkut

Suorat vapaapotkut ja rangaistuspotkut toimivat edelleen hyvin pitkälti kuin nykyisinkin. Maalivahdin toimintaan vapaa- ja rangaistuspotkutilanteessa tehdään kuitenkin yksi muutos. Hänen kykynsä torjua näitä erikoistilanteita riippuu nyt myös hänen erikoistilannetaidostaan. Jotta maalivahti on todella hyvä vapaa- ja rangaistuspotkujen torjuja, hän tarvitsee sekä erikoistilanne- että maalivahtitaitoa.

Tämä tietyille maalivahdeille suunnattu bonus tasoittuu sillä, että maalivahteja ei voi enää käyttää ensisijaisina erikoistilannemiehinä joukkueessa. Jos maalivahti nimetään erikoistilannemieheksi ottelumääräyksissä, häntä ei käytetä tässä tehtävässä. Erikoistilanteet hoitelee silloin jokin toinen pelaaja, jota koskevat samat säännöt kuin jo valittuja erikoistilannemiehiä. Maalivahdit voivat kuitenkin edelleen osallistua rangaistuspotkukilpailuihin.


Epäsuorat vapaapotkut

Epäsuoran vapaapotkun tulos määräytyy joukkuepelin perusteella, ei niinkään yksilötaidon. Hyökkäävän joukkueen tehon määrää kenttäpelaajien erikoistilanne- ja maalintekotaitojen keskiarvo. Tämän lisäksi vapaapotkun antajan erikoistilannetaito vaikuttaa hieman.

Hyökkäävää vapaapotkua verrataan puolustavan joukkueen tekoihin. Puolustus perustuu keskimääräiseen puolustus- ja erikoistilannetaitojen keskiarvoon, jälleen ottaen huomioon koko joukkue paitsi maalivahti. Maalivahdit ovat erityisen tärkeitä ja puolustavat käyttäen erikoistilanne- ja maalivahtitaitojaan.

Jos joukkue voittaa toisen vertailussa, sen maalintekotodennäköisyys (tai torjuntatodennäköisyys) luonnollisesti kasvaa. Tämä toimii hyvin samalla tavoin kuin hyökkäys- ja puolustusarvosanat normaaleissa maalintekotapahtumissa. Pääasiallinen ero tässä tapauksessa on, että koko joukkueella on merkitystä.

Tällainen malli antaa etua joukkueille, jotka erikoistuvat kehittämään erikoistilanne-, maalinteko- ja puolustustaitoja kaikille pelaajilleen. Toisaalta epäsuorien vapaapotkujen jättäminen huomiottakin on mahdollista. Ne edustavat lopulta kuitenkin vain pientä osaa kaikista maalintekomahdollisuuksista Hattrickissä. Ja jopa matalalla arvosanalla maalien tekeminen on sentään mahdollista näissä tilanteissa.


Kaukolaukaukset-taktiikka

Uusi taktiikka "Kaukolaukaukset" on vaihtoehto joukkueille, joilla on vaikeuksia saada pallonhallinnasta huolimatta maaleja aikaan. Tätä taktiikkaa käyttävät joukkueet muuntavat osan normaaleista tilanteistaan kaukolaukaustilanteiksi. Joukkueelle annetaan yksinkertaisesti ohje "laukoa kaukaa" tavallista useammin sen sijaan, että koko hyökkäyskuvio pelattaisiin loppuun.

Epäsuorien vapaapotkujen tavoin kaukolaukauksetkin riippuvat koko joukkueen keskimääräisestä erikoistilanne- ja maalintekotaidosta. Se kertoo heidän kykynsä löytää kaukolaukauspaikkoja ja käyttää niitä oikealla hetkellä. Jos laukaus sattuu väärään hetkeen, epävarma kaukolaukaus saattaa keskeyttää hyökkäyksen, joka olisi voinut johtaa oikeaan maaliin.

Jokainen kentällä oleva pelaaja - paitsi maalivahti - on mahdollinen kaukolaukauksen ampuja, mutta pelipaikka vaikuttaa ampumistodennäköisyyksiin. Keskikenttäpelaajien ja laiturien kaukolaukaustodennäköisyys on kaksinkertainen puolustajiin ja hyökkääjiin nähden.

Kaukolaukauksen ampuja tarvitsee erikoistilanne- ja maalintekotaitoja. Hyvään kaukolaukaukseen tarvitaan molempia taitoja - itse asiassa ne vahvistavat toisiaan. Hyvin korkea taso toisessa ja hyvin matala toisessa tekee ampujasta tehottomamman kuin kohtuullinen taito kummassakin. Kaukolaukauksen laadun määrää sekä sen ampuja että tilanteen itsensä laatu, joka taas riippuu yllä kuvatusta joukkueen taidosta. Puolustavalla joukkueella on mahdollisuus torjua kaukolaukaus. Torjumisen todennäköisyys riippuu tavanomaisesta puolustusarvosanasta ja siitä, miten korkea se on joukkueen muiden osa-alueiden arvosanoihin verrattuna. "Puolustukseen keskittyvät" joukkueet torjuvat kaukolaukauksia paremmin.


Harjoittelu

Erikoistilanteiden harjoittelu riippuu muiden taitojen tapaan taitotasosta ja iästä. Taidon karttumiselle on kuitenkin olemassa yläraja, joka on yksi taitotaso viikossa. Tällä rajalla on merkitystä vain matalilla taitotasoilla harjoiteltaessa. Tämä muutos tulee voimaan ensi kaudella, joka alkaa helmikuussa 2008.


Taitojen putoaminen

Erikoistilannetaitojen putoamiseen vaikuttavat sekä ikä että taitotaso, aivan kuin kaikkien muidenkin taitojen putoamiseen nykyään. Tämä tarkoittaa, että korkeammat taidot putoavat iän ja taitotason myötä nopeammin kuin nykyään. Tätä helpottaa se, että enää ei tarvita niin kipeästi erittäin korkeita erikoistilannetaitoja, jotta vapaa- ja rangaistuspotkuista syntyy maaleja. Tämä muutos tulee voimaan ensi kaudella, joka alkaa helmikuussa 2008.


Palkat

Ensi kaudesta lähtien erikoistilanteet vaikuttavat palkkaan. Vaikutus on suorassa suhteessa (prosentuaalisesti) taitoon. Esimerkiksi jumalainen erikoistilannetaito aiheuttaa 5 %:n palkankorotuksen. Kokonaisvaikutukseksi odotetaan noin 2 %:n korotusta palkkoihin. Tämä muutos tulee voimaan ensi kauden alussa, siis helmikuussa 2008.