Kirjeenvaihtoa mestarin kanssa -forsti-

-forsti-:n (4154816) kanssa tehty haastattelu saa jatkoa. Missä aiemmin keskityttiin -forsti-:n majutreenaukseen, nyt fokusoidaan FC herrsmiehiin ja -forsti-:n seuramenestykseen, ajatuksiin pelin suunnasta ja ihannepuolustajasta.

Alkuperäisen haastattelun löydät alta:

(16857584.34)
(16857584.35)
(16857584.36)
(16857584.37)
(16857584.38)
(16857584.39)

1. Olet yksi Suomen HT-historian parhaiten menestyneen seuran FC herrasmiehet (1053523) manageri – cup-kannu löytyy palkintokaapista, ja voitit Mestaruussarjan kaksi kautta peräkkäin viime vuonna. Oliko vaikea luopua menestyspyrkimyksistä majutreenauksen vuoksi? Onko vielä nälkä palata seurajoukkueiden eliittiin, vai oletko saavuttanut jo tarpeeksi?

Mutta enhän mä joutunut luopumaan menestyspyrkimyksistä majutreenauksen vuoksi! Herrasmiehissähän oli majutreenikkeitä niin cupin kuin Mestaruussarjankin voittojen aikaan. Kun treenin suunnittelee hyvin, niin maajoukkuetreeni ei ole este menestykselle. Tiettyjä kompromissejä voi joutua tekemään, mutta samalla käytössä on pelaajia, jollaisista sarjatoverit voivat vain unelmoida. Muista viime aikoina menestyneistä joukkueista Niki´s Eggmenillä oli treenissä komean maajoukkueuran tehnyt TDF Arpiainen ja Cito Palyolla oli muistaakseni useampikin majuinneri rosterissa. Samalla pitää kuitenkin sanoa, ettei maajoukkuetreenaus ole tietenkään mikään varma avain menestykseen.

Myin tosiaan joukkueeni viime kauden alussa. Toissa kauden loppupuolella tein pari kovan luokan hankintaa, joiden avulla olisin uskonut voivani haastaa vielä yhden kauden ajan Mestaruussarjan voitosta. Epäonnekas tappio Herttakurkolle karsintapelissä (512943075) muutti kuitenkin suunnitelmat. Joukkueen myyminen ei siis johtunut maajoukkueesta, vaan tippumisesta ja siitä, että rosteri alkoi olla liian vanha. Joukkueen runkomiehiin kuului neljä omaa kasvattia, joista yhdelläkään ei ollut sopivaa erikoisuutta. Heidän korvaaminen nuoremmilla olisi tarkoittanut joukkueen selvää heikentymistä tai suurta rahanmenoa ja muidenkin paikkojen miehiä olisi pitänyt uusia. Koska en nähnyt riittävän todennäköisenä, että olisin onnistunut nousemaan silloisella rosterilla heti takaisin ylimmälle sarjatasolle ja sen jälkeen vielä voittamaan sen, päätin pistää pelaajat myyntiin, kun niistä vielä sai rahaa.

Menestysnälkää löytyy kyllä edelleen. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat silti yhä täysin auki. Tavallaan tekisi mieli vaan kerätä mahdollisimman nopeasti riittävän kova kassa ja lähteä painamaan takaisin kohti Mestaruussarjaa. Toisaalta U20- tai MJ-treenaus kiinnostaisi, mikä kuitenkin varmaan hidastaisi nousua kohti huippua. Tavallaan tekisi myös mieli tehdä kuten edellisen uudelleenrakennuksen aikaan ja nostaa omista junnuista joukkueelle ydin, jonka ympärille voisi rakentaa joukkueen. Tällä kertaa vaan tekisin sen ainakin pääosin pelaajista, joilla erikoisuus osuu pelipaikalleen paremmin, vaikka taidoista joutuisikin karsimaan. Jonkun yksittäisen superlupauksen löytyminen junnuihin tekisi tästä suunnitelmasta oikeinkin houkuttelevan, mutta muuten siihen ei varmaan kannata lähteä. Sekään ei ole poissuljettua, että alkaisin kerätä rahaa jollain yksinkertaisella treenisuunnitelmalla ja yrittäisin löytää neljäksi kaudeksi siihen sopivia U20-treenikkeitä, joille voisi U20-ajan jälkeen etsiä uudet kodit.

2. Kumpaa arvotat enemmän, Suomen Cupin voittoa vai Mestaruussarjan voittoa, vai ovatko ne sinulle samanarvoiset pokaalit?

Mestaruussarjan pokaali on mun mielestä arvokkaampi kuin cupin. Olen aina pitänyt sarjaa ykköskilpailuna. Cuppiin on tullut panostettua vain silloin, kun olen päässyt alkukierrosten rentoiluista huolimatta pitkälle. Nykyään kun neutraalilla kentällä pelataan paljon pidempi aika, cupin arvo on kasvanut mun silmissä. Ennen aladivariseurat saivat todella ison edun, kun pääsivät pelaamaan vielä puolivälierätkin kotona, minkä vuoksi cupin kärkijoukkueet eivät välttämättä olleet lähellekään maan kovimpia joukkueita. Nykyään cup tuntuu paljon reilummalta.

3. Minkälaiset kokemuksesi Hattrick Mastersissa olivat?

Kaudella 49 (393193060) kävi aika huono tuuri arvontojen kanssa. Vastaan osui Hollannin liigamestari, joka sai itsensä aika helposti ennakkosuosikiksi. Meidän vähätkin saumat jatkopaikkaan kaatuivat DF:n ottamaan punakorttiin ensimmäisen puolikkaan lopulla 2-3 tappioasemassa.

Kaudella 56 Herrasmiehet oli varmaan parhaassa iskussa koskaan. Ensimmäisessä ottelussa (497040770) vastaan tuli Barbadoslainen joukkue, joka yritti haastaa meidät sundalla. Keskikentän mennessä tasan ja meidän puolustuksen voittaessa kaverin hyökkäyksen lopputulos oli arvattavissa. Toisessa ottelussa (497212964) vastus koveni. Montenegrolaiset joutuivat silti kärsimään tappion samoin luvuin kuin ensimmäisen kierroksen vastustaja. Kolmannella kierroksella (497320875) vastustaja tuli länsinaapurista ja ottelun kulun pystyi arvaamaan jo etukäteen. Herrasmiehet pääsi todella selvään suosikin asemaan, mutta ruotsalainen lottokone arpoi kaverille voiton.

Kaudella 57 homma kaatui PPV-kiireiden ja siviilipuolen murheiden aiheuttamaan hetkelliseen motivaatiopulaan. Ensimmäisessä ottelussa (511590564) murskattiin kuubalainen joukkue helposti, mutta toisessa ottelussa (511745586) mulla jäi thaimaalaista joukkuetta vastaan kokoonpano asettamatta ja me lähdettiin komeasti 2-5-3 rentoilulla pihalle luvuin 2-8.

Kokonaisuudessaan mulle jäi ihan hyvät muistot HM:stä. Ensimmäisellä kaudella oli jo etukäteen tiedossa, ettei mitään menestysmahdollisuuksia ole, eikä putoaminen oikeastaan harmittanut. Toisella kaudella tiputettiin pari joukkuetta ja kolmannestakin olisi menty muistaakseni suunnilleen seitsemän kertaa kahdeksasta jatkoon. Välillä pallo pomppii noin, mutta sille ei voi mitään. Kolmannen kauden putoaminen harmittaa, mutta se oli ihan ansaittua. Kaveria kiinnosti jatkopaikka enemmän.

4. Mitä olet mieltä pelimoottoriuudistuksista? Lisäävätkö ne mielenkiintoasi peliä kohtaan, vai ollaanko niiden kanssa ammuttu pahasti metsään?

On hyvä että pelimoottoria uudistetaan. Itse uudistus on silti mun mielestä huonosti toteutettu. En pidä ollenkaan siitä, että normihyökkien pelinrakennus alkaa vaikuttamaan keskikentän arvosanaan. Se on suurin ongelma uudistuksessa. Muutosten astuessa voimaan sama hyökkääjä voi pelata puolustavana, normaalina tai laitaa tukevana, eikä käskytyksen vaihtaminen vaikuta juurikaan todennäköisyyteen voittaa ottelu. Normihyökin pr-kontribuution sijaan olisi pitänyt heikentää puolustavan hyökkääjän tehoa hyökkäysarvosanoihin, jolloin olisi oikeasti joutunut tekemään valinnan, ottaako lisää hyökkäystehoa vai keskikenttää normihyökin muodossa.

Olen myös sitä mieltä, ettei innerien maalintekokontribuutiossa ole mitään järkeä. Innerien syöttö nostaa jo hyökkäysarvosanoja! Miksei vaan kasvatettu syötön vaikutusta keskushyökkäykseen ja jätetty maalintekoa hyökeille? Tuntuu siltä, että HT:t tahtovat saman pelaajan kykenevän pelaamaan niin innerinä kuin hyökkinä tai sitten he eivät ymmärrä, että nykyisillä treeninopeuksilla se on mahdollista. Ainoa hidaste tässä on, ettei pääpeli ole hyökille paras erikoisuus.

Olisin toivonut, että HT:t olisivat nostaneet keskushyökkäyksen arvoa erilaisin keinoin. Mua harmittaa suunnattomasti, että topparit käyttävät edelleen vain kahta taitoa, vaikka syötöstäkin on tietysti vähän iloa vastahyökätessä. Mun mielestä toppareilla pitäisi olla kolmas hyödyllinen taito. Jos se olisi syöttö, niin topparin paikalla voisi peluuttaa vielä nykyistäkin helpommin inneriä, mikä ei ole mun mielestä oikea tapa kehittää peliä. Tästä syystä topparin maalinteon pitäisi nostaa keskushyökkäystä. Nykyisellään 17 vuotiaan topparilupauksen voi treenata pääsarjaan riittävälle tasolle (tuplatitaaniseksi) ennen 23 vuoden ikää, jos lähdöt ovat riittävän kovat. Vaikka samaa kaveria treenaisi koko loppu-uran, niin tuohon nähden ei saa enää suurta hyötyä. Kolmas hyödyllinen taito hidastaisi toppareiden kehitystä edes vähän ja lisäisi niiden hyödyllisyyttä.

Vaikka uudistuksen jälkeen keskeltä tehtäisiinkin suhteessa enemmän maaleja kuin ennen, se ei tarkoita, että uudistuksessa oltaisiin menty parempaan suuntaan. Peliin tarvitaan enemmän taktisia vaihtoehtoja, jolloin hyvillä valinnoilla voi parantaa joukkueensa asemia ottelussa. Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että tulevallekin moottorille muodostuu oletuskokoonpano, johon yhdelläkään muutoksella ei saa juurikaan parannettua todennäköisyyttä ottelun voittoon. Nykyisellä moottorilla se oli kaikkien tuntema Suomi-default, eli 3-5-2 hyökkäävillä laitureilla ja puolustavilla hyökkääjillä. Tulevalla moottorilla paras muodostelma on myös lähes varmasti 3-5-2. Laiturit tipahtavat normaaleiksi ja hyökkääjät nousevat varmaan normaaleiksi. Siinä onkin kiinnostava muodostelma, 3-5-2 kaikki pelaajat normaaleina. Vieraissa voi tiputtaa hyökkääjät puolustaviksi tai siirtyä vastispeliin. Vastispeleissä seurajoukkueelle luonnollisin muodostelma lienee 4-4-2, kuten nykyiselläkin moottorilla. Toinen toppari saattaa vaihtua normaaliksi, jos keskushyökkäys vahvistuu riittävästi laitoihin nähden. Hyökit ovat vastiksilla pelatessa luonnollisesti normaaleina.

Silti uudistus saattoi olla pelille hyväksi lyhyellä tähtäimellä. Vanha pelimoottori oli käynyt aivan liian tutuksi. Uudistuksen myötä joutuu sentään vähän miettimään, millaisen pelaajan tahtoo vaikkapa hyökkääjäksi. En kuitenkaan voi olla miettimättä, miten paljon paremmin uudistuksen olisi voinut toteuttaa. Muutaman vuoden päästä tällä pelimoottorilla ollaan samassa tilanteessa kuin vanhallakin, eikä silloin oikein voida enää poistaa normihyökeiltä PR-kontribuutiota, koska HT:t eivät kestäisi sitä kitinän määrää globalilla.

5. Sinut tunnetaan puolustuspään asiantuntijana – minkälainen on ihannepuolustajasi?

Voi, nyt kysyt vaikeita! Lähinnä siksi, että pitää valita topparin ja laitapakin välillä. Vaikka tässä onkin tullut taivallettua pitkä, yli viisi vuotta kestänyt taival Tulokkaan kanssa, niin topparit ovat tylsiä. Kaksi hyödyllistä taitoa, molemmat treenataan samalle tasolle ja se on siinä. Täytyy siis ottaa laitapakit tarkasteluun.

Mulla on tunnetusti pelinrakennusfiksaatio laitapakkien suhteen. Jos lähtötaidot ovat kovat, kuten ihannepuolustajalla on, pelinrakennuksen voi hyvin nostaa armoitettuun. Vastispeleissä laitapakkeja tarvitaan varmasti, eli syöttöä täytyy löytyä. Ihannekaverin syötön ehtii hyvin treenata loistavaan. Päätaitojen suhteen mennään hyvää tahtia, kun ne pidetään suunnilleen yhtä kovana. Molemmat päätaidot saa optimaalisessa treenissä helposti myyttisen päälle. Vähän ennen maajoukkueuran alkua kestävyyden noston yhteydessä nostetaan vielä erikoistilanteet sopivalle tasolle. Puhutaan siis häikäisevän luokkaa olevista tasoista. Kruununa ihannelaitapakilta löytyy tietysti pääpelierikoisuus.

Tuollaisesta kaverista voi tällä hetkellä vain haaveilla, koska nykyisillä treeninopeuksilla ei ole ehditty treenaamaan vielä kovin pitkää. Eiköhän viimeistään kymmenen kauden kuluttua kovimmat kotimaiset kaverit jo kolkuttele noita tasoja.

Aivan valtava kiitos -forsti- suunnattomasta sitoutumisestasi tähän haastatteluprojektiin!

Cheers,

lunapredator

Link directly to this article (HT-ML, for the forum): [ArticleID=19184]